Virallinen totuus

Eräissä humanistien kotibileissä iski hyytelödrinkkien jälkeen rehellisyyden hetki. Yhteistuumin todettiin, että nyt jokaisen pitää paljastaa TODELLISET lempielokuvansa ja -kirjansa.

Kaikki nimittäin tunnistivat sen ilmiön, että näistä asioista on olemassa se virallinen totuus ja sitten se todellinen totuus, joka on piilotettu kirjahyllyn takariviin. Ei niin, että kukaan asiakseen valehtelisi moisesta asiasta - mutta jokainen tietää, mitkä kirjat ja leffat kannattaa missäkin yhteydessä omalta pään sisäiseltä listalta mainita vaikuttaakseen fiksulta, kultturellilta, aikaansaseuraavalta ja kaikin puolin varteenotettavalta henkilöltä.

Viralinen totuus parhaasta kirjasta voi olla vaikka Olemisen sietämätön keveys tai Sadan vuoden yksinäisyys, ja todellinen totuus se, että edellinen kirja, joka todella kolahti, oli Leena Lehtolaisen Maria Kallio -dekkari.

Virallinen totuus parhaasta elokuvasta on usein Kolme väriä sininen tai Unelmien sielunmessu tai jotakin Pedro Almodovarin väsäämää, ja todellinen totuus on Bridget Jones - elämäni sinkkuna tai Häjyt. Tai kuten eräs humanisti tunnusti: Tappajahai.

Totuus tekee vapaaksi! ;)