3.1.2010

Pilvilinnan romahdus

Viime kesänä vietin päivätolkulla aikaa nenä kiinni Stieg Larssonin Millenium-trilogiassa. Sain kirjat lainaan jo keväällä, ja saatesanoiksi varoituksen olla tarttumatta niihin viikonloppumatkalla Pariisissa. "Ne on vaan pakko lukea, kun kerran alottaa. Sulla menee matkarahat hukkaan, jos rupeat urakkaan siellä reissussa", neuvoi joululomansa taukoamatta tekstiä ahminut ystävä. Viisas neuvo!

Kun selviää ensimmäisen kirjan ensimmäisistä sadasta sivusta, ei todellakaan voi enää lopettaa. Viimeistä kirjaa tahkosin menemään laivan kannella matkalla Virosta Suomeen. Ympärillä raikasi karaoke ja lonkero virtasi, mutta minä olin täysin uppoutuneena Lisbeth Salanderin oikeustaisteluun.

Perjantaina trilogia sai päätöksensä leffaversiona. Larssonin tiiliskivet ovat taipuneet elokuviksi yllättävän hyvin. Aika paljon yksityiskohtia on jätetty pois, mutta tarina toimi silti. Mutta varoituksen sana: jos et ole lukenut kirjoja etkä katsonut aiempia leffoja, unohda tämäkin! Kärryille pääseminen vaatii hieman pohjustusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti