Sälän syvin olemus

Kun aloitin blogien seuraamisen vuuuoooosia sitten, silmiini osui eniten sellaisia puolijulkinen päiväkirja -tyyppisiä blogeja, joissa tilitettiin omia tuntemuksia ja mainittiin ystävät ja tutut etunimen alkukirjaimella. ”Kävin O:n ja M:n kanssa Raumalla. M: ei tajua, kuinka merkittävä tämä kohtaaminen oli minulle!”.

Ventovieraan ihmisen elämään uppoutuminen oli oudon koukuttavaa. Eniten minulle kolahtivat sellaiset kirjoittajat, jotka havainnoivat ympäröivää maailmaa tarkkasilmäisesti ja huomasivat siinä jotain sellaista pientä ja hassua, jota itsekin olin sattunut ihmettelemään.

Nykyään yhä useammat blogit keskittyvät yhden asian ympärille. On ruoka-, kirja-, laihdutus-, matkailu-, käsityö- ja elokuvablogeja. Ja muotiblogeja, niitä vasta onkin! Blogilistan huippuja selatessa saan sen kuvan, että Suomessa ei enää muuta tehdäkään kuin notkutaan hassuissa asennoissa ottamassa kuvia päivän asuista!

Blogia perustaessani mietin, että minkähän sorttinen juttu tästä mahtaa tulla. Valitettavasti jouduin rajaamaan aika monta kategoriaa pois. Satunnaisesti valmistuvista villasukista ja kolme vuotta sitten päärmätyistä verhoista ei oikein käsityöblogia synny, eikä aina ja ikuisesti samalla reseptillä syntyvää bolognese-soosia voi hehkutella ruokablogiksi asti. Entisöinnin saralta riittäisi aiheita ehkä kahteen postaukseen (tai neljään, jos kertoisin niistä kahdesta hinkkaamastani tuolista oikein laveasti). En treenaa maratonille, en ole raskaana enkä vähähiilihydraattisella dieetillä. Ei siis kirjoitettavaa niistäkään aihepiireistä.

Olen haahuilija, joka tekee vapaa-ajallaan satunnaisesti sitä, mikä sattuu milloinkin huvittamaan ja innostamaan. Ajattelen, että ”kaikkea täytyy koittaa paitsi kansantanhua”, mutta harvaan asiaan paneudun kovin pitkäkestoisella intohimolla ja intensiteetillä. Siksipä tämä blogikin on silkkaa haahuilua ja sälää - sitä mikä milloinkin sattuu innostamaan. Kohdalle tulevia asioita ja ilmiöitä.

Mutta onpa blogien lokeroinnissa jotain hyvääkin: sen sijaan, että sekalaista sälää sisältävät blogit olisivat säläblogeja, niitä voi kutsua LIFESTYLE-blogeiksi. Oman tulkintani mukaan lifestyle-blogi on vähän sama juttu kuin ”Emännän päivä” ala-asteen ruokalistalla. Sisällöstä ei ole mitään takeita, mutta positiivisiakin yllätyksiä saattaa tulla!