Kummallisuuksia

Jokaisella ihmisellä on omat kummalliset tapansa, joita ei välttämättä päältä katsoen arvaisi. Enkä nyt tarkoita mitään takapihalle haudattuja ruumiita tai haaveita sukupuolen vaihtamisesta, vaan ihan sellaisia jokapäiväisiä kummallisuuksia. Nyt seuraa synkeitä paljastuksia Jopoilijan arkielämästä...

1. Teinipojan huumorintaju
Jos olen aamuaikaan radion äärellä, on ihan pakko kuunnella Radio Suomipoppia ja Jaajon juttuja siellä. En vaan voi sille mitään, että makeasti väritetyt jutut naurattavat aina. Autoradiota kuunneltuani saavun perille ripsarit poskilla, enkä kehtaa kertoa kenellekään miksi! Samaan outouden osastoon loksahtaa ehkä myös se, että nauran Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvien kaksimielisyyksille.

2. Perfektionismi
Tämä on geeneissä! Ukkini on kuulemma ollut pahemman luokan nipottaja, ja sama veri virtaa äidissä ja pikkuveljessä – ja minussa! Edustan sitä koulukuntaa, joka tekee kunnolla sen mitä tekee – tai jättää sitten kokonaan tekemättä. Keskeneräisyyttä, sotkua ja kaikenmoista römpsötystä kestän ympäristössäni, mutta en sitä, että asioita tehdään vähän sinne päin. Tämä nipottaja on nähty maalaustelineillä pumpulipuikkojen kanssa – ja kysymys oli TALON maalauksesta…

3. Ruokavaliorajoitteet
Olen melkoisen kaikkiruokainen. Ei allergioita, ei ruokavalioita, ei kovin paljon inhokkiruokia. Mutta jos saan valita (ja omassa keittiössänihän saan), laitan leivän päälle keitetyistä kananmunista vain valkuaiset ja tomaatit leikkaan niin, ettei tarvitse syödä sitä hytisevää keskustaa. Näistä en ikuna kehtaa tehdä numeroa julkisella paikalla, mutta kerran muistan kohdanneeni aamiaispyödässä sielunkumppanini, joka söi keitetyistä kananmunista pelkät keltuaiset...

4. Kahville ja kaljalle!
Tämä ei olisi ehkä kummallinen piirre jossain muualla päin maailmankaikkeutta, mutta SUOMESSA: oi kyllä! En juo kahvia. En ole koskaan juonut. En minkäänlaista. En tavallisista suodatinkahvia, en espressoa, en lattea, en mitään. Enkä juo kaljaakaan. Ja silti menen usein ”kahville” ja ”kaljalle”. Hei muut teen- ja siiderinlipittäjät, onko ilmiö tuttu…?