Olen yleensä melko nopea lukija, ja etenkin mieleisiä kirjoja harpon menemään vauhdilla. Huonot puolestaan jätän suosiolla kesken - miksi tuhlata niiden tahkoamiseen aikaansa ja elämäänsä...?
Yöpöydälläni on kuitenkin jo tolkuttoman kauan pyörinyt Sujata Masseyn ensimmäinen Rei Shimura -dekkari, johon veljeni kehujen ansiosta tartuin. Kirjassa on periaatteessa koossa ihan kelpo dekkarin ainekset minun makuuni: ei liikaa verta, ei politiikkaa, ei ydinsodan uhkaa, ei kaapattuja lentokoneita (eli kysymyksessä ei todellakaan ole mikään "äijädekkari").
Mutta joku siinä vaan mättää: olen takunnut tansukirstujen ja kanjien ja sanien ja ties minkä japanilaisten juttujen maailmoissa jo kuukausitolkulla (ja siinä sivussa lukaissut läjän muita mielenkiintoisempia kirjoja).
Nyt en kuitenkaan aio enää luovuttaa - haluan tietää, kuka on murhaaja. Tällä lukuvauhdilla se selviää hetikohta marraskuussa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti