...näillä sanoilla kuvaili eräs kaverini Loviisan Wanhat talot -tapahtumaa (jonka nimi vielä viime vuonna oli Wanhassa wara parempi). Vuosi sitten olin mukana ensimmäistä kertaa, ja tykkäsin hirmuisesti!
Vanhoja puutaloja, narisevia lankkulattioita, värikkäitä tapetteja, hedelmiä notkuvia omenapuita, villejä puutarhoja, kuisteja, saleja ja kamareita. Emäntä sisällä leipomassa sämpylöitä, isäntä tarinoimassa peiliovien kunnostuksesta, kakarat myymässä kirpparipöydällä vanhoja lelujaan, kissa nukkumassa sohvannurkassa. Hippien asuntomessut siis siinä mielessä, että siellä EI ollut kuusimetrisiä maisemaikkunoita, puoli miljoonaa euroa maksavia uudisrakennuksia, missityttöjä esittenippuineen eikä myynnissä Fazer-Amican kalliita kelmutarjoiluja.
Tänään mentiin taas Loviisaan, ja tunnelma oli sellainen kuin muistinkin. Kiitos ihmiset, jotka avaatte ovenne laumalle uteliaita tunnelmoijia! Facebook-termein todettuna: TYKKÄÄN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti