Palajan vielä aiheeseen Patsaspuisto. Puisto ei oikeastaan ole mikään puisto, vaan se on ollut nykykansantaiteilija Veijo Rönkkösen piha. Rönkkönen asui punaisessa hirsitalossa keskellä taidettaan ja sitä katsomaan tulleita ihmisiä. Puskien välistä saattoi silloin tällöin nähdä, kuinka uudet hahmot saivat muodon. Iso osa Patsaspuistossa käymisen jännitystä onkin aina ollut se, että minkälaisia uusia hahmoja puutarhasta tällä kertaa löytyy. Suurin osa patsaista on ihmishahmoja, mutta seassa seikkailee myös koiria, lintuja, mielikuvituspuita ja kummituksia. Vanhimmat patsaat kasvavat jo sammalta, tuoreimmat hehkuvat kirkkaissa väreissä.
Rönkkönen kuoli keväällä, joten uusia patsaita puistoon ei enää synny. Toivottavasti Parikkalassa kuitenkin ymmärretään Patsaspuiston hienous ja pidetään siitä huolta jatkossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti